shutterstock_247710229-3

Haluatko olla superkana vai kestävän kehityksen kana?


Margaret Heffernan puhuu TED-talk tilaisuudessa nokkimisen lopettamisen tärkeydestä työpaikoilla. Hän kertoo kokeesta, jossa oli mitattu kanojen tuottavuutta. Tutkimuskohde oli helppo, sillä tuottavuuden pystyi laskemaan kanamunien määrästä. Seurantaryhmiä oli kaksi, joista toinen koostui superkanoista ja toinen tavallisista kanoista. Useamman sukupolven kestäneen seuranta-ajan jälkeen superkanat olivat nokkineet toisensa hengiltä ja keskivertokanat tekivät aina vaan hyvää tulosta.

 

Menestyvien työyhteisöjen tehokkuutta on mitattu myös. On tutkittu mikä tekee toisista ryhmistä menestyneempiä kuin toisista.

 

shutterstock_247710229-3

 

Parhaiten menestyvien ryhmien kesken on löydetty kolme yhteistä tekijää

Menestyville ryhmille ominaista on:

  1. Sosiaalinen herkkyys ryhmän muita jäseniä kohtaan, eli kyky ottaa toiset huomioon.
  2. Tasavertaisuus: vuorovaikutustilanteissa ryhmän jäsenet antavat toisilleen suurin piirtein yhtä paljon aikaa. Kenenkään ääni ei dominoi, eikä joukossa myöskään ole vapaamatkustajia.
  3. Ryhmissä on ollut enemmän naisia kuin miehiä.

Viimeistä kohtaa valmiissa kokoonpanoissa voi olla hankalampi säätää, mutta muihin voimme itse kukin vaikuttaa.

 

 Jokainen ryhmän jäsen on tärkeä ja jokaisella on olennainen merkityksensä kokonaisuudessa

Yksinään loistava tähti ei tee huipputulosta pitkässä juoksussa. Toisia nokkiva kana kuluttaa kaikkien virtaa sen sijaan, että keskittyisi olennaiseen sekä yhteen hiileen puhaltamiseen. Kun ryhmä hyödyntää yhteisvoimaa, sen tulos nousee potenssiin, vaikka kaikki eivät yksilöinä olisi huippuja. Kullakin on oma erityinen panoksensa annettavana. Jokainen on tasavertainen.

 

 Kestävän kehityksen vuorovaikutustaidot käyttöön

Me tarvitsemme rehellistä ja avointa kommunikointia. Me tarvitsemme toisiamme arvostavaa vuorovaikutusta. Erilaiset katsantokannat sekä perspektiivit antavat laajemman kokonaiskuvan ja vievät pidemmälle.

Kestävän kehityksen vuorovaikutustaidot antavat yrityksille vipuvoimaa, samoin kuin yksilöillekin. Ne vahvistavat kykyä sietää epävarmuutta ja selvittää konfliktit joustavasti ja rakentavasti. Ne tuovat kasvavaa sovinnollisuutta, hersyvää luovuutta ja lisää virtaa.

Vuorovaikutustaitoja kannattaa treenata. Auto ja kuski eivät tee yksin voittoa Formula-kisoissakaan. Saumaton yhteistyö ja vuorovaikutus on kaiken takana, millilleen tiimissä viilatut sekunnit.

Jos haluat kuunnella Margaret Herrenanin puheen, linkki on tässä.

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *