Puhetta stressistä

Stressi – moderni hallitsijan kävelykeppi?


 

Työikäisten vaivat ovat usein stressipohjaisia

Nyky-yhteiskunnassamme 97 % lääkärissä käyntien syistä on stressipohjaisia: esimerkiksi sydän- ja verisuoni-, autoimmuunisairaudet sekä hormonaaliset oireet ja ruuansulatusvaivat. Edistyksellinen sairaanhoito kykenee tarjoamaan lääkityksen ja helpotusta useisiin näistä vaivoista ja sairauksista, mutta voisiko oman itseen tutustuminen, tarkkailu ja kuuntelu auttaa elämään ilman lääkityksiä, jotka usein tuovat tulleessaan erilaisia sivuoireita ja lisälääkitysten tarpeita?

Puhetta stressistä

Kipu on myös kehon tapa viestiä.

Tarina kertoo ennen muinoin kaukaisessa maassa eläneestä hallitsijasta, joka metsästysretkellä putosi hevosensa selästä ja katkaisi jalkansa. Jalka ei koskaan enää toipunut entiselleen, vaan hallitsijan oli tukeuduttava onnettomuudesta lähtien kävelykeppiinsä koko lopun elämänsä ajan.

Jotta hallitsija ei olisi vaikuttanut heikolta ja rammalta ja jotta hän olisi säilyttänyt arvovaltansa kansalaisten silmissä, antoi valtiopäivät määräyksen käytäntöön pantavaksi koko valtakunnassa: kaikkien tuli käyttää kävelykeppiä ikään tai kuntoon katsomatta. Jokaiselle maan asukkaalle jaettiin oma kävelykeppi, vanhuksille omansa, aikuisille, nuorille ja lapsille omansa. Jopa vastasyntyneet saivat kastelahjaksi omat kävelykeppinsä. Kaikki opettelivat käyttämään keppejään taaperoiästä lähtien.

Kului vuosikymmeniä, rampa hallitsija vanheni ja lopulta kuoli. Uudeksi hallitsijaksi kruunattiin nuori prinssi, joka hänkin käytti omaa kävelykeppiään. Sukupolvet vaihtuivat ja kaikki kaukaisessa maassa käyttivät kävelykeppiä. Sadan vuoden jälkeen kukaan ei enää edes muistanut miksi kävelykeppiä käytettiin. Se vain oli tapana ja sen käytöstä oli säädetty laki.

 Mikä stressi?

Stressillä tarkoitetaan tässä ristiriitaa omassa mielessä. Mieli ja keho toimivat kiinteässä yhteistyössä, tai ristiriidassa. Kaikki mitä teemme ja mikä ei ole linjassa sen kanssa, mitä sisimmässämme olemme, aiheuttaa kehossa stressitilan. Stressi sinällään ei ole huono asia, mutta krooninen, pitkään jatkunut stressi kuluttaa elimistön elintärkeitä vitamiini- ja mineraalivarantoja, ja aiheuttaa pahimmillaan uupumuskierteen.

Tämän päivän työelämä on hektistä ja paikoin kaoottista: on pakko juosta kellon ympäri, painaa 12-tuntisia työpäiviä, kuljettaa lapset harrastusten pariin, itse hoitaa kuntoa ja siinä sivussa koti.

  • Sanotaan, että sitä parempi johtaja mitä paremmin tuntee itsensä.
  • Sitä vähemmän stressiä mitä enemmän elää omaa elämäänsä todeksi, toiveittensa ja tarpeittensa mukaisesti
  • Sitä vähemmän erillisyyden tunnetta mitä enemmän tuntee yhteenkuuluvuutta, rakastettuna olemista ja välittämisen tunnetta.
  • Sitä vähemmän stressiä mitä enemmän tuntee turvallisuuden tunnetta
  • Stressin voi myös joskus kyseenalaistaa: kuuluuko minun nyt tuntea stressiä? Onko se tarpeen tässä? Voinko olla tuntematta stressiä, vaikka se on yleistä tässä ryhmässä tai tilanteessa?

Pysähtyminen, kuuntelu ja kyseenalaistaminen ovat ensimmäisiä askeleita.
Itseen tutustuminen avaa uusia ovia, sujuvampaa elämää töissä ja kotona.